Psykologi

Maisa Lehtinen

Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena

Päivitys 27.5.2020

Olen kirjoittanut alla olevan blogiartikkelin 26.4.2017 ja se on alunperin julkaistu Wellnesstieto.fi-sivustolla. Tekstissä pohdin, miten jämäkkyys voi toimia hyvinvoinnin tukena.

Koska kyseistä sivustoa ei enää ylläpidetä ja edelleen aihe toistuu asiakastyössäni usein, päätin tuoda artikkelin tänne ja kirjoittaa mukaan päivitettyjä ajatuksiani aiheeseen liittyen.

Tätä blogiartikkelia kirjoittaessani työskentelin psykologina lukiossa ja ammattikoulussa. Edelleen opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden asiat ovat minulle tärkeitä. Jos siinä vaiheessa on mahdollista oppia jämäkkyyttä ja muita stressinhallinnan keinoja, on niistä myöhemmin hyötyä myös työuralla ja muutenkin elämässä.

Jämäkkyydestä keskustelen usein asiakkaideni kanssa. Ajattelen sen edelleen olevan tärkeä perustaito.

Kolme vuotta sitten kirjoitin: “Jämäkkyys vahvistaa omaa ja muiden hyvinvointia lisäämällä mm. turvallisuuden tunnetta, itsevarmuutta, myönteisiä tunteita, sosiaalisia taitoja sekä arvostusta muiden silmissä.” Edelleen voin allekirjoittaa tämän.

Alla alkuperäinen blogitekstini – Ole Hyvä! 🙂

– Maisa –

Psykologi Maisa Lehtinen

Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena

Kirjoitan tällä kertaa jämäkkyydestä, jota huomaan usein pohtivani opiskelijoiden kanssa, eri työyhteisöissä, oman elämäni haastavissa tilanteissa sekä ympäröivää maailmaa seuratessani.

Mitä jämäkkyys siis on ja miksi ajattelen sen harjoittelun vahvistavan hyvinvointia?

Jämäkkyydessä on kyse yhdestä vuorovaikutustyylistä, jonka harjoittelusta on hyötyä esimerkiksi haastavista tilanteista selviämisessä, vuorovaikutustilanteiden parantamisessa, omien mielipiteiden ilmaisussa, tavoitteiden saavuttamisessa, arjenhallinnan lisäämisessä sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Jämäkkyys liittyy myös itsensä haastamiseen, josta kirjoitin aiemmassa tekstissäni.

Yksi tapa jakaa vuorovaikutustyylejä on passiivinen, aggressiivinen ja jämäkkä. Ne tulevat esiin erilaisissa juuri meille haastavissa tilanteissa. Ne ilmenevät meissä kaikissa myös hyvin eri tavoin ja eri voimakkuuksin. Toisilla on taipumusta reagoida herkemmin passiivisesti ja toisilla aggressiivisesti. Jotkut taas pystyvät hyödyntämään enemmän jämäkkää tyyliä.

Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena

Passiivinen eli alistuva tyyli tulee esiin usein niissä vuorovaikutustilanteissa, joita jännitämme syystä tai toisesta. Näissä tilanteissa meidän voi olla vaikea sanoa omaa mielipidettämme tai puolustaa itseämme.

Passiivinen ihminen ei katso silmiin. Kehonkieli on itseä suojeleva ja sulkeutunut. Äänenvoimakkuus on hiljainen. Puheen sisältö voi olla lyhyttä ja itseä vähättelevää. Passiivinen ihminen toivoisi pääsevänsä vain pois tilanteesta, vaikka häntä olisi kohdeltu väärin ja epäasiallisesti. Hän saattaa olla hiljaa haastavassa tilanteessa, mutta valittaa asiasta muille ihmisille jälkikäteen.

Jokainen varmasti tunnistaa toimineensa alistuneesti jossain tilanteessa nyt tai aiemmin. Jos kuitenkin huomaa jatkuvasti toimivansa näin, voi käyttäytymisellä pitkällä tähtäimellä olla vaikutusta mm. itseluottamukseen, omien rajojen pitämisen vaikeuteen ja välttämiskäyttäytymiseen. Muut ihmiset saattavat vuorovaikutustilanteissa herkästi myös käyttää hyväksi niitä ihmisiä, joiden on vaikea sanoa “ei” tai jotka eivät uskalla puolustaa omaa mielipidettään.

Aggressiivinen tai vihamielinen tyyli tulee esiin usein niissä tilanteissa, joissa olemme suuttuneita. Silloin harkintakykymme kaventuu sekä itsehillintä ja asiallinen keskustelu vaikeutuvat.

Aggressiivinen ihminen katsoo toista silmiin, mutta vihamielisesti. Hänen havaintokykynsä on myös kaventunut eikä hän välttämättä havaitse muuta ympäristöä. Kehonkieli on jännittynyt ja kädet herkästi puristuvat nyrkkiin. Aggressiivinen ihminen saattaa tulla myös uhkaavasti kohti ja liian lähelle toisen reviiriä. Äänenvoimakkuus on kova ja huutava. Puheen sisältö voi olla epäjohdonmukaista ja toista syyttävää.

Jämäkkyys

Meillä jokaisella on asioita, jotka nostattavat ärsytyskynnystämme herkästi. Suuttuminen on luonnollinen osa ihmisyyttä. Jos kuitenkin huomaa jatkuvasti ajautuvansa konflikteihin ja huomaa muiden pelkäävän tai jopa välttelevän omaa seuraa, on syytä kiinnittää tähän huomiota. Aggressiivisella käyttäytymisellä on vaikea saada muita luottamaan itseensä, mikä vaikeuttaa ystävystymistä, vastuutehtävien saamista ja työpaikalla etenemistä sekä heikentää ihmisen omaa hyvinvointia.

Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä passiivisessa että aggressiivisessa käyttäytymisessä on haasteita eivätkä ratkaisut niiden avulla ole useinkaan rakentavia vaan ennemminkin hajottavia – suhteessa itseen ja muihin.

Jämäkkä eli assertiivinen tyyli tulee esiin usein niissä tilanteissa, joissa olemme vuorovaikutuksessa itseä ja toista kunnioittavia. Jämäkkyys on helpompaa niissä tilanteissa, jotka ovat meille tuttuja ja rutiininomaisia. Olemme itsevarmoja suhteessa toiseen ja uskallamme ottaa vaikeitakin asioita puheeksi.

Jämäkkä ihminen katsoo toista silmiin ja hän puhuu selkeällä ja rauhallisella äänellä. Puheen sisältö on johdonmukaista, määrätietoista ja asiallista. Jämäkkä ihminen ei syytä toista vaan tuo esiin omaa näkökulmaansa, omia tunteitaan ja omia toiveitaan. Samaan aikaan hän pyrkii kuitenkin huomioimaan myös toisen tarpeet ja oikeudet. Hyvä tapa onkin aloittaa lauseet minä-muodossa. Asioista voidaan olla eri mieltä ja niistä voidaan käydä tiukkaakin neuvottelua. Jämäkässä vuorovaikutuksessa tämä ei kuitenkaan mene henkilökohtaisuuksiin vaan pysytään asialinjalla. Joskus riittävän jämäkän vuorovaikutuksen toteutuminen vaatii aikalisän ottamista, jotta haastavassa tilanteessa syntynyt pahin tunnekuohu ehtii tasaantua.

Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena

Jämäkkyys vahvistaa omaa ja muiden hyvinvointia lisäämällä mm. turvallisuuden tunnetta, itsevarmuutta, myönteisiä tunteita, sosiaalisia taitoja sekä arvostusta muiden silmissä. Meidän jokaisen onkin hyvä ajoittain pysähtyä tutkiskelemaan omia vuorovaikutustapojamme. Milloin toimimme passiivisesti ja milloin aggressiivisesti entä missä tilanteissa toimimme jämäkästi itseä ja toista arvostaen? Haastan tällä tekstillä itseni ja Sinut pohtimaan näitä teemoja erilaisissa arkisissa tilanteissa sekä mahdollisesti tekemään pieniäkin muutoksia oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Otatko haasteen vastaan? 🙂

-Maisa-

Ps. Jos haluat tiedon uusista blogiartikkeleista, kampanjoista ja palveluista, voit tilata uutiskirjeen tästä.

Pps. Jos koit artikkelin hyödylliseksi tai tiedät jonkun, joka voisi tästä artikkelista hyötyä, jaa rohkeasti artikkelia alla olevista jakovaihtoehdoista

Tämän tekstin käsitteissä ja jaottelussa on hyödynnetty lähdettä:
Sateenvarjo-projekti 2005-2009. Maestro – Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn. Jatkotapaaminen – jämäkkyysteema. Nuoren ja ohjaajan työkirjat.

Muita internetsivuja aiheesta:
Vuorovaikutustaitoja voi oppia. Mielenterveysseura.
Jämäkkyys on omien oikeuksien puolustamista. Nyyti ry.
Sanaton jämäkkyys. Mielenterveystalo.fi (video)

Kuvat ylhäältä alkaen:
Sini Suomi Photography
Daria Shevtsova / Unsplash.com
Michael Hardy / Unsplash.com
Harli Marten / Unsplash.com

Jaa artikkeli