Vieraskynä (Ilari Keckman): Liikunnan vaikutus työhyvinvointiin

Työhyvinvointi on jatkuvasti esillä arjen keskusteluissa sekä mediassa ja miksei olisi, vaikuttaahan se ihmisten elämänlaatuun merkittävästi. Kun töissä voidaan hyvin, on seurauksena yleensä tyytyväisempi yksilö sekä paremmin yhdessä toimiva työyhteisö. Toiseen päähän mentäessä ikävimpänä mahdollisena lopputuloksena on työuupumus eli niin kutsuttu burnout, josta yleensä seuraa pidempi kuin parin päivän sairasloma. Tällöin tietysti kärsivät niin yksilö kuin yhteisökin. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä liikunnan vaikutusta työhyvinvointiin. Mitä siis tiede aiheesta sanoo?

Moni liikkuu liian vähän

Viimeisen sadan vuoden aikana on tapahtunut radikaaleja muutoksia ihmisen liikkumisen suhteen. Osaltaan tähän vaikuttaa työelämän muutokset. Moni työpaikka on nimittäin vaihtunut fyysisestä tekemisestä toimistotyöhön. Vaikka muutokset eivät tietenkään aina ole negatiivisia asioita, sitä ei voi kiistää, etteikö liiallinen liikkumattomuus olisi huono asia. WHO arvioi, että maailmanlaajuisesti noin 25 % aikuisista ja 80 % nuorista liikkuvat niin vähän, että se on jopa terveydelle vaarallista. Vähäinen liikkuminen vaikeuttaa esimerkiksi painonhallintaa.

Liikunnan hyötyjä

Monelle on varmasti itsestään selvää, että liikunta on hyödyllistä monella eri tapaa. Tätähän toitotetaan lähes joka paikassa, tiedon puute ei siis ole varmastikaan ongelma. Kannattaa kuitenkin muistaa, että liikunta voi olla myös kivaa, eikä sitäkään tarvitse harrastaa joka päivä pitkiä aikoja. Terveyshyötyjä voi saada vaikkapa metsäkävelystä.

Tutkimuksissa on havaittu liikunnan parantavan muun muassa seuraavia asioita:

• Liikunta lisää hyvänolon hormonien määrää
• Liikunta lievittää kipuja (hormonien ja hermoston toiminnan kautta)
• Liikunta vähentää stressiä
• Minäpystyvyyden lisääntyminen
• Voimatasojen ja sydänterveyden paraneminen
• Parantaa unenlaatua

Entäpä työergonomia toimistolla?

Oletko kuullut seuraavia lausahduksia? Muista istua suorassa, älä anna leuan valahtaa eteen! Pidä hartiat takana! Käytä sähköpöytää! Muista ryhti!

Nämä ovat asioita, joita meille on toitotettu jo vuosikymmeniä. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että esimerkiksi ”huono” ryhti (hyvää ryhtiä on hyvin vaikeaa määritellä) ei näyttäisi olevan riskitekijä niskakivuille. Vaikka istuisit yhteiskunnan mielestä täydellisessä asennossa joka päivä, se ei näyttäisi tuovan sinulle mitään etuja kipujen suhteen. Oleellista näyttäisi olevan se, paljonko päivän aikana liikut, ei se, missä asennossa olet. Vaihda siis asentojasi mahdollisimman usein! Vähän aikaa sitten tuli myös tutkimus, jossa todettiin, että seisten työskentely voi jopa lisätä veritulppien määrää.

Mitä ryhdistä siis kannattaa ajatella?

Fakta on, että tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että ryhti ei ole riskitekijä niska- tai alaselkäkipujen kanssa. Mikäli tämä olisi toisin, voisi kuvitella, että esimerkiksi älypuhelinten suosion räjähdyksen seurauksena niskakivut olisivat radikaalisti nousseet. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaikka niska- ja alaselkäkivut toki hyvin yleisiä ovatkin ja todennäköisesti lisääntyvät esimerkiksi väestön ikääntymisen myötä.

Ryhtiä voi ajatella yksinkertaisesti niin, että se on asento, jossa olet tottunut olemaan. Monesti tähän vaikuttaa esimerkiksi ammatti – mieti esimerkiksi tanssijoita tai upseereja, heidän ryhtinsä on monesti avoin ja, noh, ryhdikäs. Toimistotyöläisillä taas olkapäät kääntyvät herkästi eteenpäin, eikä se haittaa mitään. Tiivistettynä siis: tärkeintä on, että liikut, ei se, missä asennossa olet.

Kannattaako minun yrittää muuttaa ryhtiäni?

Riippuu siitä, mihin pyritään. Monesti kivuista kärsivät ajattelevat, että ryhtiä tulisi muuttaa, jotta kivut vähenisivät tai jotta niitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Kuten edellä tuli jo todettua, ryhdillä on harvoin tekemistä kipujen kanssa. Sitä paitsi tutkimusten mukaan ryhtiä on ylipäätään todella vaikeaa muuttaa pysyvästi, osalle se voi olla jopa lähes mahdotonta. Myös erilaiset ryhtivyöt ynnä muut ovat yleensä varsin turhia ostoksia – monilla kivut vain lisääntyvät, kun esimerkiksi hartiat pakotetaan tiettyyn asentoon ja kun vyön käyttö lopetetaan, ryhti palautuu ennalleen hyvin nopeasti.

Toisaalta lähes koko eläinkunnassa ihmiset mukaan lukien on tyypillistä, että itsevarmuus näkyy muun muassa ”hyvänä” ryhtinä ja osan mielestä se nyt vain näyttää hyvältä. Psykologista aspektia kannattaa siis pohtia myös. Silloin kun ihminen on esimerkiksi ahdistunut ja/tai masentunut, käperrymme helposti kasaan. Voisimmeko siis vetää hartiat taakse ja leuan ylös ja yrittää viestiä kehon kautta aivoillemme, että olemme itsevarmempia ja voimme paremmin?

Millaista liikuntaa minun sitten kannattaa harrastaa?

Lähdetään yksinkertaisella neuvolla liikkeelle: liikunnasta kannattaa ainakin yrittää nauttia. Valitse siis sellainen harrastus, josta pidät. Hyvin harva meistä pystyy luomaan liikuntarutiineja sellaisista asioista, joista ei pidä. Mikäli mietit sitä, paljonko liikuntaa tulisi harrastaa, voit käyttää ohjenuorana UKK-instituutin ohjeistuksia: ”sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi. Tällöin liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. “

Monille tämä kuulostaa edelleen suurelta määrältä. Mikäli näin on, on turha ottaa suosituksista liikaa stressiä. Lähde liikkeelle sellaisella määrällä, mikä sinusta itsestä tuntuu sopivalta.

Mitä tutkimus sanoo liikunnasta ja työhyvinvoinnista?

Vaikka aihe on varmasti lähes kaikille tuttu, on liikunnan vaikutuksesta työhyvinvointiin itseasiassa melko vähän tutkimustietoa. Toki tiedämme, että liikunta parantaa yleisellä tasolla hyvinvointia. Liikkuva ja hyvinvoiva ihminen todennäköisesti toimii optimaalisemmin elämän joka osa-alueella. Pakkoliikunta ei kuitenkaan auta, sillä työntekijän tulee myös olla motivoitunut liikkumaan. Työnantajan kannattaa siis luoda mahdollisuuksien mukaan hyvät puitteet liikkua!

Gil-Beltrán ja kumppanit (2020) toteavatkin tutkimuksessaan, että pelkkä säännöllinen liikunta ei riitä siihen, että stressitasot laskisivat ja työtyytyväisyys lisääntyisi, vaan ihmisellä tulee olla lisäksi motivaatiota kokea tarmokkuutta liikuntasuorituksen aikana. Mitä enemmän liikuntaa, sitä enemmän ihminen mahdollisesti sisuuntuu/saa lisää tarmoa, ja sitä kautta työtyytyväisyys voi parantua.

Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Flexus Terveyspalvelut
https://www.flexus.fi/

PS. Lue aiheesta lisää Ilarin edellisestä vieraskynä-artikkelista: Kosketus sekä mielen ja kehon hyvinvointi – miten ne liittyvät toisiinsa? Liikunnan hyödyistä stressinhallintaan voit lukea Maisan kirjoittamasta tekstistä: Miten liikunta auttaa stressiin

Lähteet

Gil-Beltrán E, Meneghel I, Llorens S, Salanova M. Get Vigorous with Physical Exercise and Improve Your Well-Being at Work! Int J Environ Res Public Health. 2020 Sep 2;17(17):6384. doi: 10.3390/ijerph17176384. PMID: 32887334; PMCID: PMC7503999.

Arslan SS, Alemdaroğlu İ, Karaduman AA, Yilmaz ÖT. The effects of physical activity on sleep quality, job satisfaction, and quality of life in office workers. Work. 2019;63(1):3-7. doi: 10.3233/WOR-192902. PMID: 31033474.

Richards KV, Beales DJ, Smith AL, O’Sullivan PB, Straker LM. Is Neck Posture Subgroup in Late Adolescence a Risk Factor for Persistent Neck Pain in Young Adults? A Prospective Study. Phys Ther. 2021 Mar 3;101(3):pzab007. doi: 10.1093/ptj/pzab007. PMID: 33444448.

Swain CTV, Pan F, Owen PJ, Schmidt H, Belavy DL. No consensus on causality of spine postures or physical exposure and low back pain: A systematic review of systematic reviews. J Biomech. 2020 Mar 26;102:109312. doi: 10.1016/j.jbiomech.2019.08.006. Epub 2019 Aug 13. PMID: 31451200.

Jaa artikkeli